Valmentajan, somevaikuttajan ja kirjailijan kuolema


Olen viime aikana pohtinut irtipäästämistä ja sen kanssa käsi kädessä kulkevaa vapautta. Vapaus tulee kun uskallan päästää irti ja kun uskallan haudata unelmia, jotka eivät ole syntyneet sydämessäni, vaan sisäisen (osittain haavoittuneenkin) minän tarpeesta tulla nähdyksi.


Halusin olla somevaikuttaja, kirjailija, valmentaja ja paljon muutakin, jotta tulisin nähdyksi. Mitä enemmän seuraajia somessa, sen hyväksytympi? Mitä fiksumpia sanoja valmentajana sanelemassa, sitä harvemmin tarvitsen kohdata omia haavoja? Julkaistu kirja kertoisi koko maailmalle kuinka aikaansaava olen?


Tein viime viikonloppuna arvo-tsekkauksen, eli mietin, mitä on minulle tärkeätä. Ohjeiden mukaisesti listasin ylös ja laitoin tärkeysjärjestykseen kaiken, mitä on minulle arvokasta. Olin oikein tyytyväinen listaukseen.


Nyt muutama päivä tämän harjoituksen jälkeen tajusin, että listalta jäi pois 'vapaus'. Ja kuitenkin vapaus on se, joka ohjaa syvemmällä tasolla yrittäjyyttä ja kaikkea muutakin toimintaa.


Eilen sain kuitenkin oivalluksen, mistä olen ikionnellinen, koska se toi minulle saman tien lisää vapautta!


Hyvästi unelmille, jotka ovat syntyneet vinksahtaneiden motiivien kautta! Kiitän ja päästän teidät takaisin tähdiksi taivaalle!



Vapaus on sitä, että minulla on vapautta luoda, on vapautta toimia omien arvojeni mukaisesti, on vapautta löytää elämän pienet ja suuret oppiläksyt silloinkin, kun en niitä varsinaisesti ole hakemassa.


Oppiläksyjä voi löytää myös varsinaisten opetusten ulkopuolelta.


Esimerkki: Jos osallistun kurssille, opin opettajan sanoista, mutta myös muutoin opetustilanteessa ja opetustilanteen ulkopuolella. Eikä oppiminen ole sidottu ollenkaan vain opettaja-oppilas tilanteeseen, vaan kaikilta ihmisiltä ja kaikista tilanteista voi oppia jotain. Kaikki tavat oppia ovat yhtä arvokkaita, silloin kun valitsee nähdä, että elämä on pyhiinvaellus kohti lopullista vapautta, eli itseoivallusta.


"Löydän mettä jokaisesta kukasta", tuumi pikku kolibri, tuo keveyden, ilon ja rakkauden symboli.

Yksityisyrittäjän ei tarvitse yrittää


Suomessa henkilö, joka tekee sydämestään (toivottavasti!) asioita ja saa siitä korvauksen, kutsutaan nimellä 'yrittäjä'. Mutta mikä motiivi saa yrittäjän yrittämään?


Jos motiivina on maineen ja rahan haaliminen, yrittäjä yrittää. Halu tulla 'joksikin', halu tulla nähdyksi, halu tulla kunnioitetuksi puskee eteenpäin.


Jos motiivina on toisten pyyteetön auttaminen ja iloitseminen tai vaikkapa taiteen tai kauneuden luominen, sisäiset motiivit ovat mahdollisesti hieman erilaiset. Silloin yrittäjän ei tarvitse 'yrittää', hän luo. Hän luo, koska hän saa siitä iloa. Hän luo, koska muut saavat siitä iloa.


Olisiko aika haudata valmentajan, somevaikuttajan ja kirjailijan ?


Olisiko aika haudata valmentajan, somevaikuttajan ja kirjailijan siltä osin, kun nämä tavoitteet perustuvat pelkkään tarpeeseen tulla nähdyksi ja kuulluksi?

Tiedän, ettei asia ole niin mustavalkoinen kuin yllä kirjoitan, mutta rehellisen pohdinnan arvoinen kylläkin.


Esiin nousee myös aikaisempi tavoitteeni päästä radio-juontajaksi muutama vuosi sitten. Kävin Laajasalon opiston media-linjan, vietin kesän Radio Nostalgiassa työharjoittelussa ja olin Radio Doubleclapin ihanassa tiimissä juontajana hetken aikaa. Upeita ja arvokkaita hetkiä, opin kirjoittamaan raflaavia otsikoita ja paljon, paljon muutakin, mutta päätös opiskelulle oli syntynyt tarpeesta tulla nähdyksi:


"Katsokaa minua".


Sisälläni nousi valtava ristiriita kun en päässyt puhumaan niistä asioista, jotka olivat minulle tärkeitä ja arvokkaita - sydämen viisaus ja henkinen kasvu - joten oli vain nielettävä tosiasia, että pelkkä puhuminen puhumisen takia ei ollut minulle vaihtoehto.


Kolikon toinen puoli


Kirjoitin yllä, ettei asia ole niin mustavalkoinen. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve ei ole siis vain pahasta, vaan itse asiassa elintärkeää ihmiselle. Kun esim. lapsena saamme huomiota vanhemmiltamme, emme tarvitse keksiä ikävyyksiä, jotta tulisimme nähdyksi. Tarvitsemme validointia ympäristöltämme, tarvitsemme yhteisön ympärillemme.


Onni on ihminen vierelläsi, joka näkee, kuulee ja hyväksyy sinut, juuri sellaisena kuin olet!



Kolikon toisella puolella on myös tyhjää tilaa. Mitä voi tulla tilalle, kun päästän irti? Mitä uutta voi syntyä sisälläni ja elämässä irtipäästämisen myötä?


Mikä on elämän tarkoitus?


Tämä on kysymys, mitä olen pohtinut aktiivisemmin viimeisten 15 vuoden aikana. Tämän hetkinen vastaukseni kysymykseen on:


Elämän tarkoitus on olla avuksi ja rakastaa.

Olen vapaa silloin kun motiivini toimintaan perustuvat rakkauden, ilon, myötätunnon, anteeksiannon, ymmärryksen ja rauhan tunteisiin. Olen vapaa kun tunnen, että voin olla aidosti avuksi muille.


HARJOITUS:


Jos olet henkisen polun kulkija, tässä muutama kysymys mitä voit kysyä itseltäsi ja joista voi olla apua elämän tarkoitusta ja vapautta pohtiessa. Vinkki: syvennä harjoituksen vaikutusta kirjoittamalla paperille vastauksesi!

  • Mitkä motiivit ohjaavat valintojani?

  • Kenen seurassa saan tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi, juuri sellaisena kuin olen? (Kiitä häntä/heitä!)

  • Millä tavalla voin olla parhaiten avuksi maailmassa?

  • Missä tilanteissa en rakasta itseäni? (Aloita hyväksymällä itseäsi näissäkin tilanteissa.)


Pohdinta jatkuu! Kiitos kun luit.


Sydänviisaudesta lisää tulevalla Sydämen viisaus ja kristallitietoisuus -illassa ma 5.12.2022,

tästä voit lukea lisää.


Pe-la 25-26.11.2022 Hyvinvointia joogasta ja luonnosta -retriitille Inkoossa muutama paikka vielä vapaana. Retriitistä voit lukea lisää tästä.


Sydämellisesti tervetuloa mukaan!


Lämpöisin halauksin,

Monika


ps. Jos ajattelet että näistä pohdinnoista voisi olla hyötyä jollekin toiselle, voit jakaa kirjoituksen, kiitos!